Tölli: Kunta- ja sote-sopasta tulossa iso lasku suomalaisille

Tölli: Kunta- ja sote-sopasta tulossa iso lasku suomalaisille

Julkisessa keskustelussa on jäänyt poikkeuksellisen vähälle huomiolle se, kuinka paljon Kataisen hallituksen epäonnistuneet kunta- ja sote-uudistukset ja epäselvä tilanne ovat yhteiskunnalle ja suomalaisille veronmaksajille jo tulleet maksamaan.

Ensinnäkin, kuntapäättäjien aika menee hallituksen turhauttavissa, mihinkään johtamattomissa pakkoselvityksissä ja niihin liittyvissä kyselyissä, joihin vastaamisella ei tunnu olevan vaikutusta hallituksen kaavailuihin. Pakkoselvitykset ovat johtaneet kuntakentällä kuntien keskinäisen yhteistyöhengen heikkenemiseen.

Lähes poikkeuksetta selvitykset ovat osoittaneet, että kunnat haluavat itse päättää omasta tulevaisuudestaan ja uudistaa ensisijaisesti tiiviin yhteistyön pohjalta. Joensuun seudun suurkunnan kaatuminen on tästä havainnollistava esimerkki. Pakkoselvityksiin käytetty aika ja energia ovat kaikki pois Suomen todellisten ongelmien ratkaisemisesta – siitä, miten Suomi saadaan nousuun.

Toiseksi, välttämätön kehittämistyö on ollut viimeiset kolme vuotta kunnissa pysähdyksissä. Tämä näkyy varsinkin palveluissa sekä elinkeinopolitiikassa.

Palvelujen kehittämisen sijaan kunnat ovat joutuneet heikentämään palveluja. Kunta- ja sote-sopan lisäksi tähän ovat vaikuttaneet kuntien valtionosuuksiin tehdyt mittavat leikkaukset.

Kunnat ovat merkittäviä talouden ja työllisyyden moottoreita. On vakavasti kysyttävä, millaiset vaikutukset kolmen vuoden pysähtyneisyydellä on ollut myös koko Suomen työllisyyskehitykseen. Tilastot osoittavat, että useissa maakunnissa työttömyysluvut lähentelevät jo 1990-luvun lamavuosien tasoa.

Suurimmat kustannukset yhteiskunnalle tulevat siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen on suurissa vaikeuksissa. Palvelut rapautuvat ja kukaan ei tiedä, mitä tuleman pitää.

Pääministeripuolue Kokoomus lupasi vaaliohjelmassaan kuntauudistuksesta neljän miljardin euron säästöt. Hallituksen rakennepaketin toteuttamisesta suurimman osan hallitus on vastuuttanut kunnille.

Jos nykymeno jatkuu, olemme tilanteessa, jossa säästöjä ei saada aikaan lainkaan, päinvastoin. Veronmaksajille on tulossa erittäin tuntuva lasku. Nyt pitäisi yhdessä päästä kehittämistyöhön ja palauttaa luottamus kuntakentälle. Pelolla ja pakolla johtamisella ei saada hyvää aikaan.

Onneksi monet kunnat ovat toimineet tässä tilanteessa vastuullisesti vaikeuksista huolimatta ja oma-aloitteisesti tehostaneet toimintojaan. Hallituksen jo päättämät uudet leikkaukset, kuntien tehtävien lisääminen, epäselvyys uudistuksissa, talouskasvun heikkous sekä verotulokehityksen hidastuminen heikentävät tämän ja ensi vuoden kuntapalvelujen rahoitusnäkymiä merkittävästi.

Tässä tilanteessa tarvitaan johdonmukaisempaa valtion kuntapolitiikkaa ja hallituksen linjausten tarkistamista. Isojen kunta-alan rakenneuudistusten valmistelu on tehtävä parlamentaarisesti. Hallituksen tulee pidättäytyä uusista kuntapalvelujen leikkauksista ja harkittava jo nyt tekemiään leikkauksia uudelleen, koska ne ovat johtamassa kohtuuttomiin kuntaverojen kiristymisiin ja kansalaisten eriarvoisuuden kasvuun.