Tölli ja E. Katainen: Vastakkainasettelulla ei ratkaista Suomen ongelmia

Tölli ja E. Katainen: Vastakkainasettelulla ei ratkaista Suomen ongelmia

Keskustalaisten kansanedustajien Tapani Töllin ja Elsi Kataisen mielestä tutkijoiden Eero Laesterän ja Timo Aron tänään Yleisradion julkaistavaksi toimittama lista valtionosuuksista riippuvaisista kunnista antaa yksipuolisen sekä vääristyneen kuvan kuntien ja kuntalaisten todellisuudesta.

Tutkijat sivuuttavat kokonaan valtionosuusjärjestelmän perustarkoituksen, jolla turvataan jokaiselle lakisääteiset peruspalvelut asuinpaikasta riippumatta kohtuullisella vero- ja maksurasituksella. Silloin kyse on perustuslailla turvatusta yhdenvertaisuudesta sekä jokaiselle kuuluvista sosiaalisista ja sivistyksellisistä oikeuksista. Valtionosuuksilla ei rahoiteta kuntia, vaan ihmisten tarvitsemia palveluja.

– Siksi sadan valtionosuusriippuvaisen kunnan sijasta pitäisi puhua siellä asuvista noin 415 000 palveluja tarvitsevista ihmisistä. Miksi jotkut haluavat kyseenalaistaa heidän oikeutensa saada lakisääteisiä palveluja? Valtionosuuksien tarve ei katoa mihinkään, vaikka Suomessa olisi vain yksi kunta.

Tölli ja Katainen muistuttavat, että Suomessa hyvinvointi ja tulot eivät jakaudu tasaisesti koko maassa. Siksi kuntien lukumäärästä riippumatta valtionosuusjärjestelmää ja verotulojen tasausta tarvitaan jatkossakin.

Valtion budjetista maksettava verotulojen tasaus ei ole suomalainen erikoisuus, vaan yleisesti käytössä. Esimerkiksi Ruotsissa, missä kuntien välisiä eroja verotulopohjassa tasataan valtion budjetin kautta huomattavasti vahvemmin kuin Suomessa, ei vastaavanlaista keskustelua käydä.

Myös tiettyjen kuntien veropohjaa on vahvistettu poliittisin päätöksin, jolloin osa verotuloista voidaan katsoa yhteisiksi. Esimerkiksi valtionhallinnon, virastojen ja kuntayhtymien työpaikat on sijoitettu yhteisillä poliittisilla päätöksillä keskuskaupunkeihin. Myös yhteisöveron kuntaosuudesta suurimman siivun saavat pääkonttoreiden sijaintikunnat, vaikka varsinainen tuotanto tapahtuu muualla.

– Tutkijoilta jää myös pohtimatta, paljonko maksaa taajamien ja sen ulkopuolisten alueiden tyhjentäminen siellä asuvista noin 1,6 miljoonasta asukkaasta, kun samalla heille pitäisi rakentaa asunnot ja palvelut muualle? Mielestämme tämä olisi kansantaloudellista tuhlausta.

Tölli ja Katainen haastavat tutkijat ja puolueet asialliseen keskusteluun Suomen suunnasta tulevaisuudessa, millä talous-, työllisyys- ja velkaongelmat sekä eriarvoistumisen hillitsemisen ratkaistaan. Tällä hetkellä jopa 90 % Suomen pinta-alasta on muuttotappioaluetta. Keskustalaiset pitävät tätä erittäin huolestuttavana.

– Mielestämme Suomi nousee ahdingosta vain koko voimallaan, siis koko maata tasapainoisesti kehittämällä, ei tietoisella keskittämispolitiikalla ja käpertymällä. Alueellisen vastakkainasettelun lietsomisen sijasta tarvitsemme yksituumaisuutta. On selvää, että jokaisella alueella Suomessa on olemassa omat vahvuutensa, jotka voidaan jalostaa kannattavaksi elinkeino- ja yritystoiminnaksi. kotimaiset, uusiutuvat luonnonvarat ja biotalous laajemmin sekä digitalisaatio antavat tälle erinomaiset puitteet.