Onko meillä malttia vaurastua?

Onko meillä malttia vaurastua?

Julkaistu Forum24:ssä 27.4.2018

Viime viikkoina on eduskunnassa ja muuallakin keskusteltu julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2019-2020, ts. kehyksestä. Keskustelu on ollut osin värikästä ja kärjekästä. Vaalikauden viimeinen vuosi on alkanut ja se alkaa näkyä ilmapiirissä.

Talouden näkymät ovat nyt mielenkiintoiset. Erityisesti Pohjois-Suomen talouden kasvunäkymät ovat lupaavat ja monet kansantalouden kasvutekijät ovat täällä. Työpaikkojen määrä on jo nyt kasvanut merkittävästi.

Nyt on vähän samanlainen tilanne kuin yli 60 vuotta sitten, jolloin silloinen pääministeri Urho Kekkonen julkaisi pamfletin ”Onko maallamme malttia vaurastua”. Se oli vahva kannanotto taloudellisen hyvinvoinnin vahvistamiseen. Pamfletti sisälsi näkemyksen vahvasta investointiohjelmasta Pohjois-Suomeen, luonnonvarojen hyödyntämisen, panostuksen logistiikkaan ja koulutukseen sekä painopisteen kohdistamisen kulutuksesta investointeihin. Julkaisu oli myös vahva aluepoliittinen kannanotto.

Kolme vuotta sitten Sipilän hallituksen aloittaessa julkinen taloutemme oli kuilun partaalla. Työttömyys oli edelleen pahenemassa, valtio velkaantui vauhdilla ja kansantalous heikkeni. Ensimmäisinä toimina kesällä 2015 oli saada aikaan realistinen ohjelma siitä, että julkinen talous tasapainottuu, velkaantuminen taittuu ja talous saadaan kasvuun. Oli kipeä, mutta väistämätön päätös aloittaa 4 mrd:n euron leikkaus julkiseen talouteen.

Nyt näyttää valoisammalta. Toimet ovat purreet. Julkinen talous alkaa tasapainottua, talous kasvaa kaikkia ennusteita nopeammin, velkaantuminen saadaan taitettua ja epärealistisena pidetty työllisyystavoite saavutetaan. Leikkauksia ei ole enää pariin vuoteen tehty. Nyt onkin tärkeää saada korjattua heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevien tilannetta.

Pohjois-Suomessa metsäteollisuuden, metalliteollisuuden, kaivosteollisuuden, energiateollisuuden, ICT:n, matkailun ja elintarviketeollisuuden näkymät ovat lupaavat. Kasvulla on kuitenkin esteitä, mm. logistiikka, koulutus ja työvoiman saanti. On erikoista, että kasvun vakavana esteenä on työttömyydestä huolimatta työvoimapula. Tämä kohtaanto-ongelma vaatii muutosta muuntokoulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa ja myös asenteissa. Työn vastaanottaminen pitää olla aina kannattavaa.

Pohjois-Suomen talouskasvun oleellinen asia on se, osaammeko ja kykenemmekö tarttumaan oleviin mahdollisuuksiin. Se edellyttää yhteistä näkemystä, investointeja ja myös asennemuutosta. Onko meillä malttia vaurastua.

Tapani Tölli