Kirjoitukset

Tosiasioiden tunnustaminen

Julkaistu Kalevassa 17.10.2018

Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku. Tätä presidentti J.K. Paasikiven tunnettua lausumaa on moniin tilanteisiin käytetty. Se on edelleenkin ajankohtainen. Tosiasioiden tunnustaminen ja realismi ovat erityisen tärkeitä politiikassa, yhteisten asioiden hoitamisessa ja päätöksenteossa. Usein se näyttää kuitenkin olevan vaikeaa. Vaikeaa on tosiasioiden tunnustaminen myös silloin, jos ei tunne tosiasioita, jotka pitäisi tunnustaa.

Valitettavaa on, että entistä suurempi rooli politiikassa on mielikuvilla. Niitä usein pyritään vahvistamaan tosiasioiden kustannuksella. Mielikuvan oikaisu on joskus miltei mahdotonta. Mielestäni on nykyisin myös turhan suuri rooli joidenkin puolueiden ohjelmien ja tavoitteiden muodostamisessa mainostoimistoilla. Mielikuvien vaikutus muokkaa myös poliitikkojen käyttäytymistä, jolloin tavoitteeksi tulee ns. irtopisteiden kerääminen.

Lue lisää

Perustuslainmukaisuus ei ole mielipideasia

Julkaistu Kalevassa 13.6.2018

Viime aikoina on keskusteltu paljon ja kirjavasti perustuslaista, sen tulkinnasta sekä perustuslakivaliokunnan asemasta. Paine ja mielenkiinto perustuslakivaliokunnan työtä kohtaan on ollut mainittava.

Perustuslakivaliokunnan päätehtävä on antaa pyydettäessä lausunto lakiehdotusten perustuslainmukaisuudesta sekä suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin.
Perustuslakivaliokunnan harjoittama lainsäädännön ennakollinen valvonta on tärkein perustuslainmukaisuuden valvonnan muoto Suomessa. Valiokunnan toiminta yli 100 vuoden aikana on vakauttanut suomalaista yhteiskuntaa. Valiokunnan tulkinnat eivät ole, eivätkä ole olleet sidoksissa mihinkään hallituspohjaan tai eduskunnan poliittisiin voimasuhteisiin.

Tämän tästä nousee julkisuudessa esille perustuslakituomioistuin vaihtoehdoksi eduskunnan perustuslakivaliokunnalle. Tällöinhän perustuslaillisuuden arviointi muuttuisi jälkikäteiseksi eikä olisi muutenkaan Suomen kannalta hyvin toimiva.

Lue lisää

Onko meillä malttia vaurastua?

Julkaistu Forum24:ssä 27.4.2018

Viime viikkoina on eduskunnassa ja muuallakin keskusteltu julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2019-2020, ts. kehyksestä. Keskustelu on ollut osin värikästä ja kärjekästä. Vaalikauden viimeinen vuosi on alkanut ja se alkaa näkyä ilmapiirissä.

Talouden näkymät ovat nyt mielenkiintoiset. Erityisesti Pohjois-Suomen talouden kasvunäkymät ovat lupaavat ja monet kansantalouden kasvutekijät ovat täällä. Työpaikkojen määrä on jo nyt kasvanut merkittävästi.

Nyt on vähän samanlainen tilanne kuin yli 60 vuotta sitten, jolloin silloinen pääministeri Urho Kekkonen julkaisi pamfletin ”Onko maallamme malttia vaurastua”. Se oli vahva kannanotto taloudellisen hyvinvoinnin vahvistamiseen. Pamfletti sisälsi näkemyksen vahvasta investointiohjelmasta Pohjois-Suomeen, luonnonvarojen hyödyntämisen, panostuksen logistiikkaan ja koulutukseen sekä painopisteen kohdistamisen kulutuksesta investointeihin. Julkaisu oli myös vahva aluepoliittinen kannanotto.

Lue lisää

Hallituksen taloustavoitteet toteutuvat

Julkaistu Kalevassa 7.2.2018

Tänä vuonna kaikki merkit ovat viitanneet siihen, että taloutemme kasvu jatkuu vahvana. Ennustelaitokset ovat nostaneet kasvuennusteitaan viime aikoina. Näyttää siltä, että luottamus tulevaisuuteen ja vahva tekemisen halu ovat elpyneet pitkän laman jälkeen.

Suomi on vahvasti vientiriippuvainen maa. Siksi on merkittävää, että kansainvälisestikin arvioituna poikkeuksellisen pitkän vientilaman jälkeen vienti kasvaa.

Työllisyysaste kasvaa nyt vahvimmin pohjoisessa Suomessa. Tosin työttömyys on edelleen ongelma. Kuitenkin monilla paikkakunnilla ja yrityksissä on työvoimapula, jopa niin, että se muodostuu kasvun hidasteeksi. Avoimia työpaikkoja ei ole vain suurissa keskuksissa vaan myös ns. maaseutupaikkakuntien yrityksissä. Tähän kohtaantumisongelmaan pitäisi pystyä yhteisesti vastaamaan.

Lue lisää

Graniittilinna

Julkaistu Kalevassa 4.10.2017

Eduskunta aloitti kuukausi sitten syyskautensa peruskorjatuissa tiloissa. Peruskorjaus oli ensimmäinen sen jälkeen, kun talo valmistui vuonna 1931. Talo on näyttävä ja juhlallinen graniittilinna, kansainvälisesti vertailtuna yksi maailman parhaimpia ja toimivimpia parlamenttirakennuksia.

Välillä on ollut myös arvostelua rakennuksen näyttävyydestä ja kalleudesta. On esitetty, että kansanedustajat ”aivan hyvin joutaisivat toimimaan arkisemmassa rakennuksessa”. Niin varmasti joutaisivatkin, mutta kyse ei olekaan siitä. On syytä todeta, miksi 90 vuotta sitten päätettiin tehdä näyttävä graniittilinna.

Kun eduskuntataloa rakennettiin, oli käsillä USA:n pörssiromahduksesta alkanut talouslama, pula-aika. Eduskuntatalo otti silloin melkoisen loven valtion budjetista.

Lue lisää