Kolumni 4.10.2017: ”Graniittilinna”

Kolumni 4.10.2017: ”Graniittilinna”

Julkaistu Kalevassa

Eduskunta aloitti kuukausi sitten syyskautensa peruskorjatuissa tiloissa. Peruskorjaus oli ensimmäinen sen jälkeen, kun talo valmistui vuonna 1931. Talo on näyttävä ja juhlallinen graniittilinna, kansainvälisesti vertailtuna yksi maailman parhaimpia ja toimivimpia parlamenttirakennuksia.

Välillä on ollut myös arvostelua rakennuksen näyttävyydestä ja kalleudesta. On esitetty, että kansanedustajat ”aivan hyvin joutaisivat toimimaan arkisemmassa rakennuksessa”. Niin varmasti joutaisivatkin, mutta kyse ei olekaan siitä. On syytä todeta, miksi 90 vuotta sitten päätettiin tehdä näyttävä graniittilinna.

Kun eduskuntataloa rakennettiin, oli käsillä USA:n pörssiromahduksesta alkanut talouslama, pula-aika. Eduskuntatalo otti silloin melkoisen loven valtion budjetista.

Kun talon rakentaminen monien vaiheiden jälkeen alkoi vuonna 1926, Suomi oli ollut itsenäisenä vajaat kymmenen vuotta. Eduskunta oli marraskuussa 1917 julistautunut korkeimman vallan haltijaksi, mikä johti uuden senaatin (hallituksen) valmisteleman itsenäisyysjulistuksen hyväksymiseen 6.12.1917.

Eduskuntatalo on paikka, jossa kokoontuu maan korkeimman vallan haltija. Perustuslain mukaan on vuodesta 1919 ollut ja on edelleen voimassa: ”Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta”. Talo rakennettiin kansaa varten. Kansanedustajat vaihtuvat ja jokaisen tilanne on kansalaisten arvioitavana joka neljäs vuosi, mutta talon ja korkeimman vallan haltijan asema säilyy ja on säilyttävä vahvana eikä sitä tule luovuttaa kenellekään, ei millekään ulkopuoliselle taholle. Eduskuntatalosta tehtiin itsenäisyyden ja kansanvallan keskeinen symboli. Siksi talo on jykevien julkisivupylväiden vahvistama graniittilinna.

Eduskunta on kestänyt vaikeatkin vaiheet. Kansanvalta kesti 1930-luvun paineet monia muita maita paremmin. Sodan aikana Suomi oli Britannian ohella ainoa sodassa ollut Euroopan maa, jossa parlamentti toimi ja sodan vielä jatkuessa Suomessa oli eduskuntavaalit jo 15.3.1945. Myöhemminkin järjestelmämme on osoittanut toimivuutensa. Tämä kokonaisuus on hyvä muistaa itsenäisyytemme 100 vuotisjuhlavuonna.

Edustuksellinen demokratia on yksi yhteiskuntamme kulmakivi. Siihen kuuluu myös kunnallishallintomme ja tuleva maakuntahallinto. Yleisellä ja yhtäläisellä äänioikeudella on valittu kunnallisvaltuustot vuodesta 1918 lähtien. Tällä oli osaltaan myös kansaamme suuresti eheyttävä vaikutus, koska kaikki pääsivät vaikuttamaan yhtäläisesti myös paikallisella tasolla.

Meidän yhteinen tehtävämme on säilyttää ja vahvistaa kansanvaltainen yhteiskuntajärjestelmämme ja eduskunnan asema korkeimman vallan haltijana.

Tapani Tölli