Kolumni 31.5.2017: ”Yhteisten asioiden hoitaminen”

Kolumni 31.5.2017: ”Yhteisten asioiden hoitaminen”

Julkaistu Kalevassa

Politiikan sanotaan olevan yhteisten asioiden hoitamista. Tavoitteena on hyvä yhteiskunta ja paremmat elämisen edellytykset.

Elämme voimakasta murroksen aikaa ja se näkyy yhteisten asioiden hoitamisessa. Keskustelun ja toiminnan sävy on muuttunut kärjekkäämmäksi, pinnallisemmaksi ja kovemmaksi. Entistä tärkeämpää on nyt korostaa itsenäisyytemme juhlavuoden tunnusta, ”Yhdessä”.

Kun tulin mukaan yhteisten asioiden hoitamiseen, minua paljon kokeneempi henkilö antoi ohjeen ja muistisäännön. ”Muista näissä tehtävissä kolme kaupunkia: Ateena, Rooma ja Jerusalem”. Ihmettelin. Hän selitti.

Meidän sivistyksellinen perustamme on Ateenassa. Muista näissä tehtävissä sivistyksen merkitys ja myös, että sivistys on enemmän kuin koulutus ja pelkkä oppiarvo.

Meidän lainsäädäntömme yksi perusta on roomalaisessa oikeudessa. Itsenäisyytemme ja tasavaltamme rakentajat pitivät tunnuksenaan ”maa on lailla rakennettava”. Kunnioita Suomen selkeää vallan kolmijakoa: lainsäädäntövalta, toimeenpanovalta ja tuomiovalta.

Armollisuus puolestaan tulee Jerusalemista. Politiikka, samoin kuin liian usein median toiminta on nykyisin armotonta ja kovaa eikä totuudesta ja faktoista pidetä aina kiinni. Armollisuus ei kuitenkaan tarkoita totuudesta tinkimistä.

Yhteisten asioiden hoitamisessa ydinasia on luottamus, sen saaminen, ylläpitäminen ja menettäminen. Usein moni kysyy, voinko luottaa johonkin henkilöön tai ryhmään. Koko luottamuksen lähtökohta on kuitenkin toisessa suunnassa ja se avautuu, kun kysyy hiljaa itseltään, voiko minuun luottaa. Jos tähän pystyy vastaamaan itselleen myöntävästi, muutkin alkavat luottaa.

Luottamus ei tarkoita sitä, että täytyy olla aina samaa mieltä toisten kanssa. Suuri osa yhteiskunnallisia päätöksiähän on eriasteisia kompromisseja ja niitä kyetään tekemään, kun on luottamus. Jos luottamus menetetään, sen uudelleenrakentaminen on aikaa vaativaa.

Näin itsenäisyytemme juhlavuonna korostuu kansainvälisesti vertailtuna meillä hyvin toimiva vallan kolmijako. Lainsäädäntövalta, jota käyttää kansan valitsema eduskunta, toimeenpanovalta ja hallitusvalta, jota keskeisimmin käyttää valtioneuvosto, sekä tuomiovalta, jota käyttää riippumaton tuomioistuinlaitos. Tämä on vaalimisen arvoinen kokonaisuus.

Yhteiskuntaan kuuluu myös ns. neljäs valtiomahti, media. Sillä on hyvin tärkeä rooli vallanpitäjien vahtikoirana. Sen rooli kuitenkin keskusteluttaa nykyisin, osin siksi, että se ei saisi siirtyä rakkikoiran suuntaan. Sananvapaus, vastuu ja luottamus kulkevat käsi kädessä. Osalla mediaa tuntuu olevan suuri huoli enemmän oman valta-aseman vahvistumisesta kuin yhteisestä hyvästä ja varsinaisesta perustehtävästään.