Kolumni 13.6.2018: ”Perustuslainmukaisuus ei ole mielipideasia”

Kolumni 13.6.2018: ”Perustuslainmukaisuus ei ole mielipideasia”

Julkaistu Kalevassa

Viime aikoina on keskusteltu paljon ja kirjavasti perustuslaista, sen tulkinnasta sekä perustuslakivaliokunnan asemasta. Paine ja mielenkiinto perustuslakivaliokunnan työtä kohtaan on ollut mainittava.

Perustuslakivaliokunnan päätehtävä on antaa pyydettäessä lausunto lakiehdotusten perustuslainmukaisuudesta sekä suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin.
Perustuslakivaliokunnan harjoittama lainsäädännön ennakollinen valvonta on tärkein perustuslainmukaisuuden valvonnan muoto Suomessa. Valiokunnan toiminta yli 100 vuoden aikana on vakauttanut suomalaista yhteiskuntaa. Valiokunnan tulkinnat eivät ole, eivätkä ole olleet sidoksissa mihinkään hallituspohjaan tai eduskunnan poliittisiin voimasuhteisiin.

Tämän tästä nousee julkisuudessa esille perustuslakituomioistuin vaihtoehdoksi eduskunnan perustuslakivaliokunnalle. Tällöinhän perustuslaillisuuden arviointi muuttuisi jälkikäteiseksi eikä olisi muutenkaan Suomen kannalta hyvin toimiva.

Perustuslakivaliokunta kuulee lakiesityksistä esittelevää ministeriötä, parhaita perustuslakiasiantuntijoita ja tilanteen mukaan myös muita oikeudellisia asiantuntijoita. Muista eduskunnan valiokunnista poiketen valiokunta ei kuule eri suuntiin vetäviä intressitahoja.
Säätämisjärjestyskannanotot yksilöidään valiokunnan lausunnossa. Ne sitovat eduskuntaa.

Valiokunnan esittämien valtiosääntöoikeudellisten huomautusten perusteella lakiehdotusta pystytään yleensä muuttamaan siten, että laki täyttää perustuslain vaatimukset.
Perustuslaillinen arviointi nojaa aina oikeudellisiin lähteisiin: perustuslakiin ja sen esitöihin, valiokunnan aiempaan lausuntokäytäntöön sekä kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja niiden tulkintakäytäntöön.

Valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden perustehtävä on antaa tietoa näistä lähteistä ja ilmaista oma näkemyksensä lakiehdotusten perustuslainmukaisuudesta. Tämän laajan aineiston pohjalta perustuslakivaliokunta tekee sitten itsenäisesti oikeudellisia ratkaisuja.

Koska perustuslaki heijastaa yhteiskunnan perimmäisiä arvoja, äkillisiin kannanmuutoksiin on harvoin tarvetta. Valiokunnan rooliin liittyy korostunut perusteluvelvollisuus, jos valiokunta poikkeaa aiemmasta tulkintakannastaan. Arvioitavaksi voi tulla myös asia, jonka perustuslainmukaisuutta ei ennen ole arvioitu.

Perustuslakivaliokunta ei ole yhteiskunnassa pelkästään jarru. Joskus julkisuudessa esiintyy halua käyttää perustuslakia omiin poliittisiin tarkoituksiin. Perustuslakivaliokunta ei voi näin tehdä eikä tee. Politikointi perustuslailla jostain lakiesityksestä ennen valiokunnan käsittelyä ei ole hyväksi. Perustuslainmukaisuus ei ole pelkkä mielipideasia. Perustuslain tulkinta on perustuslakiin perustuva tehtävä, jonka valiokunta ottaa vakavasti.

Tapani Tölli