Ajankohtaista

Vastakkainasettelusta yhteisymmärrykseen

Hannes Manninen – Tapani Tölli

Näkökohtia pääkaupunkikeskeisen Suomen synnystä ja kehityksestä sekä maakuntien ja pääkaupunkiseudun kasvun, työpaikkojen ja verotulojen keskinäisriippuvuudesta sekä
alueiden välisten tulonsiirtojen oikeudenmukaisuudesta yhteiseksi hyväksi.

TIIVISTELMÄ

Helsingin ja maakuntien välistä keskustelua hallitsee vastakkainasettelu. Se on sekä tarpeetonta että hedelmätöntä, sillä niiden välillä on todellisuudessa vahva keskinäisriippuvuus. Helsingin vahva asema ja kasvu perustuvat pääkaupunkiasemaan, joka syntyi historiamme suurimmalla alueellistamisella, kun keisari Aleksanteri I määräsi vuonna 1812 pääkaupungin siirrettäväksi 11 000 asukkaan Turusta pieneen 3 500 asukkaan Helsinkiin.

Turun palon jälkeisenä vuonna 1828 sinne siirrettiin myös Turun Akatemia ja näin syntyi vahva Helsingin yliopisto. Helsinkiin perustettiin myös muita virastoja ja rakennettiin maamme ensimmäiset rautatieyhteydet Hämeenlinnaan sekä Pietariin. Kehittämistyön tuloksena Suomesta tuli pääkaupunkikeskeinen maa. Maantieteemme ja vähäisen asukaslukumme vuoksi sitä voi pitää perusteltuna, mutta siitä syystä pääkaupungin on kannettava vastuuta myös koko maan kehityksestä.

Lue lisää

Kolumni 20.3.2019: ”Kaikella on aikansa”

Julkaistu Forum24:ssä

Kirjoitan tätä 19.3. illalla. Ympyrä sulkeutuu. Tasan 16 vuotta sitten 19.3.2003 vahvistettiin silloisten eduskuntavaalien tulos ja minusta tuli kansanedustaja. Tänään aamulla oli tämän vaalikauden viimeinen täysistunto. Jäljellä ovat vielä valtiopäivien päättäjäiset 10.4.2019.

Monivaiheinen, rikas, välillä raskas, mutta opettava ajanjakso on takana. Olen kiitollinen monista asioista, monista ihmisistä, monien ihmisten tuesta ja yhteydenpidosta. Joihinkin asioihin olen voinut vaikuttaa, mutta tämä työ ei tule koskaan valmiiksi. Monista edustajakollegoista on puoluekannasta riippumatta tullut ystäviä, joiden kanssa voi keskustella luottamuksellisesti ja rakentavasti, vaikka olisi joistakin asioista eri mieltä. Eduskunnassa ei kukaan saa yksinään yhtään mitään aikaan. Kaikki päätökset edellyttävät yhteistyötä ja riittävää luottamusta.

Lue lisää

Kolumni 20.2.2019: ”Vaalit tulossa”

Julkaistu Kalevassa

Kohta ovat eduskuntavaalit. Ennakkoäänestys alkaa jo kuuden viikon kuluttua. Omalta osaltani vaalit ovat nyt erilaiset, koska en ole enää ehdokkaana.

Vaalit ovat kansanvallan ydinasia. Perustuslakimme sanoo. ”Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta”. Eduskunta on ollut korkeimman vallan haltija vuodesta 1917 lähtien, eikä mikään saa sen asemaa horjuttaa. Päätösvalta ei saa liukua someen, ei twitteriin, ei yleisönosastoihin eikä hetkellisiin mielenilmaisuihin. Niillä on kyllä oma asemansa. Päätösvalta on aina oltava niillä toimielimillä, joille päätösvalta ja vastuu kussakin asiassa on annettu.

Meillä on hyvä perustuslaki ja sen tulkinnassa on pidettävä tarkka huoli siitä, että ei myöskään oikeuden kaapu päällä tuoda politiikkaa mukaan perustuslain tulkintaan. Siitä on toisinaan, myös viime aikoina, ollut joitakin yrityksiä. Kansainvälisesti vertailtuna meidän päätöksentekojärjestelmämme on maailman parhaita.

Lue lisää

Kolumni 17.10.2018: ”Tosiasioiden tunnustaminen”

Julkaistu Kalevassa

Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku. Tätä presidentti J.K. Paasikiven tunnettua lausumaa on moniin tilanteisiin käytetty. Se on edelleenkin ajankohtainen. Tosiasioiden tunnustaminen ja realismi ovat erityisen tärkeitä politiikassa, yhteisten asioiden hoitamisessa ja päätöksenteossa. Usein se näyttää kuitenkin olevan vaikeaa. Vaikeaa on tosiasioiden tunnustaminen myös silloin, jos ei tunne tosiasioita, jotka pitäisi tunnustaa.

Valitettavaa on, että entistä suurempi rooli politiikassa on mielikuvilla. Niitä usein pyritään vahvistamaan tosiasioiden kustannuksella. Mielikuvan oikaisu on joskus miltei mahdotonta. Mielestäni on nykyisin myös turhan suuri rooli joidenkin puolueiden ohjelmien ja tavoitteiden muodostamisessa mainostoimistoilla. Mielikuvien vaikutus muokkaa myös poliitikkojen käyttäytymistä, jolloin tavoitteeksi tulee ns. irtopisteiden kerääminen.

Lue lisää

Kolumni 13.6.2018: ”Perustuslainmukaisuus ei ole mielipideasia”

Julkaistu Kalevassa

Viime aikoina on keskusteltu paljon ja kirjavasti perustuslaista, sen tulkinnasta sekä perustuslakivaliokunnan asemasta. Paine ja mielenkiinto perustuslakivaliokunnan työtä kohtaan on ollut mainittava.

Perustuslakivaliokunnan päätehtävä on antaa pyydettäessä lausunto lakiehdotusten perustuslainmukaisuudesta sekä suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin.
Perustuslakivaliokunnan harjoittama lainsäädännön ennakollinen valvonta on tärkein perustuslainmukaisuuden valvonnan muoto Suomessa. Valiokunnan toiminta yli 100 vuoden aikana on vakauttanut suomalaista yhteiskuntaa. Valiokunnan tulkinnat eivät ole, eivätkä ole olleet sidoksissa mihinkään hallituspohjaan tai eduskunnan poliittisiin voimasuhteisiin.

Tämän tästä nousee julkisuudessa esille perustuslakituomioistuin vaihtoehdoksi eduskunnan perustuslakivaliokunnalle. Tällöinhän perustuslaillisuuden arviointi muuttuisi jälkikäteiseksi eikä olisi muutenkaan Suomen kannalta hyvin toimiva.

Lue lisää